10.12.13


Öljynetsintä lopetetaan - löydös oli liian huonolaatuista


Espanjalainen öljy-yhtiö Repsol etsi öljyä koeporauksilla Lanzaroten ja Fuerteventuran sekä Afrikan välisessä salmessa marraskuusta 2014 alkaen. Marokko oli samalla asialla jo aikaisemmin. Hanke oli syvästi kiistanalainen. Sitä vastusti saarten poliittinen johto yhdessä ympäristö- ja matkailujärjestöjen kanssa. Espanjan hallituksessa sitä ajoi teollisuusministeri José Manuel Soria - aiemmin Kanariansaarten oppositiojohtaja. 

Päivitys 16.1.2015: Repsol tiedottaa, että koeporaukset lopetetaan 20.1. eikä uusia porauksia enää tehdä. Löytynyt öljy ja kaasu oli laadultaan liian heikkoa, jotta etsintää kannattaisi jatkaa.


Päivitys 19.3.2014: Marokon puolelta löytynyttä öljyä ei kannata hyödyntää. Kaksi yhtiötä lopetti poraukset.



Päivitys 16.1.2015: Repsol julkaisi tänään tiedotteen, jonka sisältöä oli jo jonkin aikaa julkisuudessa uumoiltu. Yhtiö lopettaa koeporaukset Lanzaroten ja Fuenteventuran rannikolta 60 km päässä olevalta etsintäalueelta 20.1. ja porausreikä sinetöidään. Porauksissa päästiin 3093 metrin syvyyteen, mistä 2211 metriä vesialueen alapuolelle. Yhtiö oli arvioinut, että öljyntuotannon mahdollisuudet olivat 15-20% ja että alueelta voisi saada 140 000 tynnyriä öljyä. Repsol ehti investoida etsintöhinin 190 mljoonaa dollaria. Sekä öljyä että kaasua löytyikin, mutta ne olivat niin heikkolaatuisia ja vedensekaisia ettei tuotanto kannata. Siksi Repsol ei aio käyttää lupaansa kahden muun alueen tutkimiseen.

Kanariansaarten poliittinen johto on riemuissaan tuloksesta. Sen sijaan hanketta ajanut teollisuusministeri José Manuel Soria luonnehtii lopputululosta huonoksi Kanariansaarille ja Espanjalle.

Alla alkuperäinen blogijuttu päivityksineen, jonka kirjoitin joulukuussa 2013.

Öljynetsintähankkeeseen liittyy suuren luokan dramatiikkaa. Vastakkain ovat isot rahat ja työllisyysvaikutukset, ja toisaalta ympäristövaikutukset, jotka taas saattavat olla uhka Kanariansaarten nykyiselle pääelinkeinolle, matkailulle.

Kuva: Repsol

Etsintäalue on 10 - 60 km päässä Lanzaroten ja Fuerteventuran aurinkonrannoista. 

Kymmenen vuoden viive

Öljynetsintää oltiin aloittelemassa jo kymmenisen vuotta sitten. Repsol sai etsintä- ja kartoitusluvat alueelle kuninkaallisella dekreetillä vuonna 2001, mutta korkein oikeus kumosi luvat 2004. Yksi keskeinen syy oli ympäristöselvitysten puutteet. Repsol sai uudistettua lupahakemuksensa 2012. Siinä on nyt mukana myös ympäristön suojelua koskevia näkökohtia.

Espanjan hallitukselle on tullut aivan uusi kiire, sillä Marokko on ilmoittanut, että sen alueella öljykenttien tutkinta alkaa jo ennen vuodenvaihdetta.


Teollisuusministeri Sorian mielestä olisi idioottimaista olla tutkimatta myös Espanjan puolella samoja alueita, joita Marokkokin tutkii. Öljyn lähde on todennäköisesti molemmilla sama. Pientä suurempi ongelma asiassa saattaa olla ettei Marokon ja Espanjan rajaa salmessa ole rajasopimuksella määritelty eli kukaan ei tiedä missä Espanjan alue alkaa ja Marokon loppuu ja päinvastoin. Eikä öljyvarojen jakamisesta maiden kesken ole mitään sopimuksia. Mutta se ei varmaankaan vähennä Espanjan kiirettä asiassa.

Talous ja työllisyys

Sekä ministeri että öljy-yhtiö Repsol lupaavat Kanarialle suuria talousvaikutuksia jo pelkästä etsinnästä, ja etenkin jos öljyä ja/tai kaasua todella löytyy.  Ministeri (jonka toimialaan kuuluu teollisuuden lisäksi myös matkailu ja energiantuotanto) korostaa sitä, että öljyteollisuus on saarille todella tarpeen yksipuolisen elinkenorakenteen kohentamiseksi. Nykyisin 30 prosenttia saarten kansantuotteesta tulee matkailusta. Öljytuotannon avulla teollisuuden osuus voisi nousta nykyisestä neljästä jopa yhdeksään prosenttiin, hallitus laskee.

Teollisuus-, energia- ja matkailuministeri José Manuel Soria allekirjoittaa sopimuksen öljynetsinään lisäkustannusten korvaamisesta, kuva TV Canarias lähetyksestä.

Repsolin hallituksen puheenjohtaja Antonio Brufau kertoi Las Palmasissa 14.11.2013 pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että yhtiö arvioi voivansa pumpata alueelta 11 000 tynnyriä öljyä päivässä 20 vuoden ajan, ja että tämä voi tuoda vaikeasta työttömyydestä kärsiville Kanariansaarille 3 000 – 5 000 työpaikkaa.  Sen lisäksi hankkeen työllisyysvaikutus kokonaisuudessaan on Repsolin arvioissa 50 000 työpaikkaa.

Pelkästään tutkimusvaiheessa investoinnit Kanarialla olisivat 2 700 miljoonaa euroa. Jos öljyntuotantoon päästään olisivat investoinnit koko öljykentän elinaikana yli 9 000 miljoonaa euroa.

Kuva: Repsol

Ensi vaiheessa on tarkoitus porata kolme kaivoa noin 50 km päässä saarista noin 3 500 metrin syvyyteen. Meren syvyys alueella on 850 – 1 000 m.  Etsintäalueita on kaikkiaan yhdeksän lohkoa.

Etsintävaiheen logistiikkakeskukset yhtiö haluaisi sijoittaa  Lanzaroteen ja Fuerteventuralle. Nämä investoinnit olisivat lähes 40 miljoonaa euroa.

Raha ei kelpaa

Sekä Fuerteventuran että Lanzaroten ylimmät viranomaiset, aluehallitusten puheenjohtajat Mario Cabrera ja Pedro San Ginés, ovat tylysti torjuneet Repsolin tarjouksen. Cabrera kutsui sitä kiristykseksi. Ginés puolestaan leimasi Repsolin hallituksen puheenjohtajan ja teollisuusministerin valehtelijoiksi, jotka liioittelevat hankkeen talous- ja työllisyysvaikutuksia. Brufausin lupaamista kymmenien miljoonien investoinneista vain neljä on luvassa Lanzarotelle, mikä käy ilmi Repsolin omista laskelmista, sanoi Ginés omassa tiedotustilaisuudessaan.

Samaan aikaan, kun Repsol piti tiedotustilaisuuttaan Las Palmasissa Kanariansaarten itsehallintoalueen pääministeri Paulino Riveiro oli Bryssellissä tapaamassa EU:n ylintä johtoa. Hän vetosi EU:n apuun öljynetsintähankkeen pysäyttämiseksi.

Paulino Riveiro, kuva TV Canarias lähetyksestä


Riveiro on useaan kertaan torjunut öljyhankkeen lyhytnäköisenä. Hän käyttää esimerkkinä mm. Nigeriaa, Päiväntasaajan Guineaa, Venezuelaa ja Mexicoa, jotka ovat rikkaita öljymaita, mutta joissa öljytulot eivät olet tuottaneet hyvinvointia kansalle.
Öljytuotannolla on alku ja loppu, mutta ei pysyvyyttä, toistaa Riveiro.

Kanariansaarilla on hänen mukaansa erinomaiset edellytykset tuottaa energiaa ympäristöystävällisesti ilman öljyntuotannon vaaroja. Täällä tehdään jo energiaa tuulesta, auringosta ja meren aalloista , ja niissä on tulevaisuus, arvioi Riveiro.

Hän katsoo, että Espanjan hallitus yrittää harjoittaa siirtomaapolitiikkaa Kanarialla. Toisin kuin teollisuusministeri vakuuttaa pääosa mahdollisen öljyntuotannon tuloista menisi suoraan valtion kassaan, eikä Kanarialle, sanoo Riveiro.

Vastustajat ampuvat kovilla

Hankkeen vastustajien argumenttivarasto on massiivinen.  Ensimmäinen on matkailuelinkeinolle aiheutuva uhka. Espanjalaisten muistissa on öljytankkeri Prestigen haveri Galician rannikolla syksyllä 2003.  Aluksesta valui 50 000 tonnia raakaöljyä, joka levisi 900 km pituiselle rannikkoalueelle. Se aiheutti Espanjan vaikeimman öljyvahingon, mikä on tähän mennessä aiheuttanut 4 000 miljoonan euron vahingot.

Ei tarvita paljon mielikuvitusta arvioimaan miten kävisi jos öljynporaus aiheuttaisi öljyvahingon Lanzaroten ja Fuerteventuran aurinkorannoille. Matkailuelinkeino ei halua minkäänlaista öljynetsintätoimintaa koska jo pelkästään tieto siitä voi vaikuttaa kaikenlaisille mielikuvavaikutteille herkkään matkailuun.



Mahdollinen öljypäästö olisi erityisen kohtalokas Lanzarotelle, jonka makean veden tuotannosta 75 prosenttia perustuu meriveden suodattamiseen juomakelpoiseksi. Makean veden varastot riittävät saarella vain muutamaksi päiväksi.

Repsol ympäristön asialla

Repsol vakuuttaa ettei mitään ympäristöriskejä ole, koska hankkeella on kaksin- tai kolminkertaiset turvajärjestelyt. Repsolin hallituksen puheenjohtaja painotti Las Palmasissa, että matkailun ja öljyntuotannon rauhanomaisesta rinnakkainelosta on hyviä esimerkkejä mm. Norjasta, USA:n Malibusta, Rio de Janeirosta Etelä-Amerikassa ja Espanjan Tarragonasta.

Kuva: Repsol

Repsolin teettämä tuhat sivua käsittävä ympäristöselvitys oli julkisesti nähtävänä ja kommentoitavana Las Palmasissa puolentoista kuukauden ajan elokuun alusta. Lopullinen toimenpidelupa on osaltaan sen varassa. Mutta lausuntojen antaminen siitä oli tehty tosi hankalaksi. Raportista ei saanut ottaa kopioita eikä sitä voinut ladata internetistä itselleen tutustumista varten. Sitä piti käydä lukemassa valtion virastossa. Lukuaikaa oli viisi tuntia virka-aikana - ennen siestaa. Menettely muistuttaa suomalaista kunnallishallintoa vuosikymmeniä sitten.

Aluehallinnon murska-arvio

Aluehallinnon lausunto olikin täystyrmäys. Se moittii selvitystä hyvin puutteelliseksi, ja vaatii vielä tarkempia selvityksiä siitä mitä seurauksia poraustoiminnasta voi olla Kanariansaarten luonnolle.  Aluehallinto katsoo ettei perusteltuja johtopäätöksiä selvityksen puutteiden vuoksi voi tehdä. Se vaatiikin raportin hyllyttämistä ja lisäselvityksiä.

Aluehallinto on tehnyt selväksi, että se aikoo vastustaa öljynetsintähanketta kaikin mahdollisin keinoin, jotka laki sallii. Niinpä aluehallinto harkitsee oikeusjutun nostamista Repsolia vastaan sen suunnitteleman etsintämenetelmän vuoksi. Siihen kuuluu mm. veden pumppaamista porausreikiin hydraulisen paineen aikaansaamiseksi. Tätä menetelmää on käytetty maalla, mutta ei merialueilla. Aluehallinto pelkää, että tästä aiheutuu maansiirtymiä ja edelleen voimakkaita maanjäristyksiä porausalueella.

Las Palmasin satama on jo merkittävä öljyteollisuuden laitteiston huoltokeskus.

Myös Kanariansaarten väestö vastustaa öljynporausta. Kanariansaarten itsehallinon tilaama Focus Investigacíon yhtiön kysely osoittaa, että 62 pros. västöstä vastustaa hanketta. Useimmat vastustajat asuat ymärrettävästi Lanzarotella ja Fuerteventuralla. Kannattajia löytyy eniten Teneriffalta. Hanketta ajavaa teollisuusministeriä saattaa huolestuttaa, että kolmasosa hänen PP- puolueensa kannattajista saarilla on vastustajien leirissä.

Ympäristöjärjestöt joukolla vastaan


Ympäristöjärjestöjen aiemmissa kannanotoissa hanketta on vastustettu monistakin syistä. Edellä niitä on jo jonkin verran sivuttukin. Sen lisäksi on todettu, että öljynporauksen hyödyt menevät valtion kassan ohella ennen kaikkea ulkomaisiin taskuihin sillä Repsolin omistuksesta 42 pros. on ulkomaisissa käsissä. Yhtiöllä ei ole edes jalostamoita, joissa öljyä hyödyntää. Espanjan lain mukaan öljyntuotannon tulot menevät öljyn tuottajille. Kanarialle jäisi vain mahdolliset vahingot vähäisten satamamaksujen ohella.

Poraus tapahtuu hyvin syvällä, jopa 3500 metrin syvyydessä. Mahdollisen vahingon sattuessa päästöjen pysäyttäminen olisi todella vaikeaa.


Kalastuselinkeinolle voi tulla huomattavia ongelmia poraushankkeiden vuoksi.

Marokon ja Espanjan rajat ovat epäselvät mikä voi johtaa pahimmillaan sotilaallisiin yhteenottoihin, jos öljyn käyttöoikeudesta syntyy kiistaa, järjestöt arvioivat.

Marokko ja Länsi-Sahara

Marokon matkailuministeri kävi syksyllä Gran Kanarialla. Hän lupaili siinä yhteydessä ettei sen alueella öljyä porata, jos siitä aiheutuu ympäristövaaroja. Öljyntuotantoaikeita ei vielä ole, nyt vain selvitellään onko öljyä ja missä.

Kuva: Wikipedia

Osa Marokon öljykentistä on kiistanalaisella Länsi-Saharan alueella. Länsi-Sahara on entinen Espanjan suojelualue, protektoraatti, jonka pääosaa Marokko nykyisin hallitsee. Pieni osa on itsenäisyyttä ajavan vapautusjärjestö Polisarion hallinnassa.

Kuva: Wikipedia

Länsi-Saharan tilanne on Afrikan mantereen pitkäaikaisin aluekiista, jota on puitu korkeimmalla mahdollisella tasolla. Marokko pitää Länsi-Saharaa omana perinteisenä alueenaan, mutta Haagin kansainvälinen tuomioistuin päätti jo 1975 ettei Marokon näkemykselle löydy perusteita. Sekä YK:n yleiskokous että Afrikan yhtenäisyysjärjestö ovat vaatineet, että alueella tulee järjestää kansanäänestys. Se on kuitenkin tyssännyt siihen, että Marokko haluaa äänestyttää itsehallinnosta ja Polisario itsenäisyydestä. Myös äänioikeudesta kiistellään.

Kampanja Kanarian puolesta

Joulukuun alussa 2013 julkistettiin julistus, joka tähtää öljyetsintähankkeen pysäyttämiseen. Verkkosivusto www.savecanarias.org on jo jonkin aikaa kerännyt kannanottoja. Madridissa kokoontui suuri kampanjajoukko julkistamaan julistuksen öljyhanketta vastaan. Sen takana on puolensataa toimijaa; ympäristöjärjestöjä, tieteellisiä tutkimuslaitoksia, sosiaaliryhmiä, poliittisia puolueita ja Kanarian kaikkien saarten aluehallintojen edustajia.


Kampanjalla pyritään vaikuttamaan Repsolin toimien estämisen lisäksi myös siihen, että Espanjan valtio vaikuttaisi Marokkoon, jotta sen alueella noudatettaisiin varovaisuutta ympäristön suhteen, jos tai kun siellä öljyä etsitään.

Pohjoismaista kirjelmöidään

Matkailijoita Kanarialle tuovien matkayhtiöiden edustajina pohjoismaiset matkailujärjestöt ovat reagoineet öljynporaushankkeisiin. Asiaa käsiteltiin niiden yhteisissä kokouksissa Tukholmassa kesäkuussa ja Helsingissä elokuussa. Tanskan, Norjan ja Ruotsin matkailujärjestöjen edustajat vahvistavat nettilehti canarieposten.no:lle lähettäneensä kirjelmiä asiasta Espanjan viranomaisille. Suomeen nettilehti ilmeisesti ei ole soittanut.

Matkailujärjestöt eivät ota kantaa itse poraushankkeeseen, mutta esittävät huolensa siitä mitä haittoja siitä Kanarian maineelle matkailukohteena voi aiheutua.

Vastauskin on saatu. Matkailuasioita hoitava ministeri Soria on ilmaissut halunsa tavata pohjoismaisia matkailun edustajia selventääkseen öljynetsintään liittyviä suunnitelmia, kertoo canarieposten.no.


Omat johtopäätöksensä on jo tehnyt saksalainen öljy-yhtiö RWE. Se kuului Repsolin öljynetsintäryhmään. Syyskuussa RWE ilmoitti luopuvansa hankkeesta. Syytä se ei esittänyt, mutta Kanariansaarten hallinto päättelee asiaa koskevassa tiedotteessaan, että RWE luopui siitä ”imagosyistä”.

 Saksalaiset ovat brittien ohella Kanariansaarten suurin matkailijaryhmä.

Marokon löydöt ehkä ratkaisevia

Päivitys 11.1.2014:  Kanarian ja Espanjan pääministerien äskettäisessä tapaamisessa Espanjan pääministeri Mariano Rajoy vahvisti Kanarian pääministeri Paulino Riverolle, että Repsolin porausten aloitusta on lykätty toukokuulta elo-syyskuulle.  Samalla Rajoy kertoi, että Espanjan hallitus on päättänyt seurata Marokon koeporausten edistymistä samoilla alueilla, jossa Repsolin on määrä aloittaa koeporauksensa. Jos Marokon porauksissas ei öljyä löydy se johtanee siihen ettei Repsol aloita omia porauksia lainkaan.

Marokon enimmäiset koeporaukset loppusyksystä noin 500 km Lanzaroten pohjoispuolella eivät tuoneet öljylöytöjä. Porauksia on määrä jatkaa lähempänä Kanarian kaavailtuja öljykenttiä vuoden 2014 alkupuolella.

Päivitys 19.3.2014: Marokon puolelta löytyi vain niin huonoa öljyä ettei sitä kannata hyödyntää. Etsintäyhtiöt ovat luopuneet hankkeesta. Näin tiedottavat öljy-yhtiöt Cairn Energy ja Genel Energy, jotka yhdessä tekivät koeporauksia Juby Martin 1- alueella noin sadan kilometrin päässä Fuerteventurasta. Porauksia tehtiin tammikuusta maaliskuuhun 2014 aina 3711:n metrin syvyyteen asti. Yhtiöt tiedottavat sulkeneensa porausreiät. Muilla on yhtiöillä on vielä porauslupia toisille Marockon alueille.

Kontrolloimaton vahinko - vain La Palma säästyy

Päivitys 22.1.2014: Saaren hallinto (Gobierno) on julkistanut neliosaisen selvityksen siitä mitä seurauksia aiheutuu, jos porauksissa tapahtuu "blow out" eli samantapainen kontrolloimaton täysvahinko kuin Meksikonlahdella 20.4.2010 Shellin poraulautalla.

Selvityksen on tehnyt Las Palmasin yliopiston professori ja valtameritutkija Antonio Gonzáles. Tämä aiempiin tutkimuksiin perustuva selvitys osoittaa, että öljyvahinkojen leviämiseen vaikuttavat alueen merivirtaukset, vuoroveden kulku ja se, että täällä koillistuulet ovat kaikkein yleisimpiä. Erityinen riski liittyy siihen, että porauksia on määrä tehdä jopa 1500:n metrin syvydessä. Näin syvällä tapahtuvien vuotojen tyrehdyttäminen on äärimmäisen vaikeaa, mikä todettiin myös Meksikonlahdella. Afrikasta tulevat merivirtaukset taas kääntyvät Lanzaroten eteläpuolella länteen.

Näin öljyvahinko vaikuttaisi luonnollisesti eniten porauksia lähellä oleviin Lanzaroteen ja etenkin Fuenteventuraan. Mutta myös Gran Kanaria eteläisellä rannikolla on 30-40 prosentin mahdollisuus saada rannoilleen öjyä, pohjoisella rannikollakin Las Canteraksella vahinkoriski on 10-20 prosentin luokkaa. Öljyä voi joutua aina Teneriffan, La Gomeran ja El Hierron rannoille. Vain La Palma on  vahinkoriskin ulkopuolella.

Afrikan rannikollekin hallitsematon vuoto olisi täysi katastrofi. 


                     Kuva: Repsol

Myös öljy-yhtiö Repsol on omissa selvityksissään tunnustanut nämä riskit. Se näkyy selvästi sen laatimasta vahinkokartasta, joka kuuluu yhtiön elokuussa antamaan riskiselvitykseen.


Jo yli 36 000 on protestoinut öljyhanketta vastaan savecanarias.org sivuston kautta. Haluatko ottaa kantaa asiaan? Vetoomus suomeksi löytyy, kun klikkaa tätä linkkiä:


Tämän jutun tärkeimmät tietolähteet:



























Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tiedätkö lisää? Kerro! Haluatko lisätietoa? Kysy!
Vet du mer? Berätta! Vill du veta mer? Fråga!