27.12.09

Jeesus tulee kalasta

Tapanina 26.12.09














Tänä aamuna Jeesus tuli vihdoin kalasta. Saalis oli kohtalainen, ja sain ostaa päivän erikoishintaan. Myyjä yllätti ja alkoi puhua ruotsia minulle. Ja vihdoinkin tuli taas mahtava uimapäivä. Iltapäivällä nautittiin aivan uusi perinneruokalaji. (Teknisten ongelmien vuoksi tämä teksti tulee julki vasta nyt.)




Vähän ennen kello yhdeksää auringonnousun suunnasta alkoi lähestyä avolaitainen perämoottori. Katsoin kalastajien veneiden suuntaan. Yksi oli joukosta poissa. Hain kiikarit ja totesin, että Jesus 1 puuttuu. Ja kun tarkistin saapuvan veneen värejä näin, että siellähän se tulee! Olisiko tänään se päivä, jolloin saan tuoretta Gran Kanarian rannikon kalaa suoraan veneestä!

Apujoukot vastassa
Teki mieli syöksyä heti ostopuuhiin, mutta ensin oli saatava housut ja kengät jalkaan, ja vähän paitaakin. Näin miten kahden miehen ohjaama vene otettiin rannassa vastaan, ja vedettiin miehissä kuiville. Seurasin mitä siellä alkaa tapahtua. Ostajia ei näkynyt, mutta veneen ympärillä touhuttiin kovasti. Yksi miehistä näytti ryhtyvän perkauspuuhiin.



Kun tulin veneelle siellä oli kolme neljä miestä täydessä työn touhussa. Tervehtivät, mutta eivät muuten olleet huomaavinaan. Kysyin perkaajalta saako ostaa kalaa, ja hän nyökytteli. Kysyin saanko odotellessa kuvata. Hän nyökytteli. Kuvat näet tässä ohessa.



Ryhmässä oli kaksi vähän nuorempaa ja yksi komea pitkä, iäkäs mies tyyppiä vanhus ja meri. Myöhemmin tuli neljäskin vähän iäkkäämpi, joka ryhtyi myös perkauspuuhiin. Kaksi muuta siivosivat venettä ja siirsivät kaloja veneestä ja kuljetuslaatikosta valkeaan muoviämpäriin, joka oli varmaan 20 - 30 litrainen. Se tuli lähes täyteen ilman perattuja pikkukaloja.



Sain odottaa hyvän tovin, ja sitten paikalle ilmaantui toinenkin ostaja. Hän puhui espanjaa, oli kalastajien vanha tuttu, ja osti muovikassin puolilleen kaloja, ja mustekalan. Mutta hänellä oli vain 20€:n seteli, ja tarvittiin vaihtorahaa. Minulla oli kyllä, mutta halusin varmistaa, että pääsen myös ostoksille.




Englantia puhuva, kalastajista nuorin, kehotti rahanvaihtoon. Loput järjestyy kyllä. Englantia puhuva oli aiemmin jo ottanut katsekontaktia, mutta juttuun emme olleet päässeet, kun en vielä tiennyt kuka oli joukon puhemies.

Puoli kassillista kympillä
Tuttu ostaja sai puoli kassillista perkaamattomia kaloja kympillä. Minä halusin perattuja, kahdestakin syystä. En ole ennen Kanarian kaloja perannut, ja keittiömme valtavat veitset eivät oikein kalan perkuuseen sovellu. Miehillä oli puukot työkaluina niin kuin Suomessakin on tapana, kun kalastaja itse kalansa perkaa. Suomut rapsittiin ensin, ja sitten sisälmykset tuttuun tapaan.


Pyysin kaksi kalaa, ja niitä alettiin perata minulle. Mukana oli kolmaskin kala. Se nostettiin myös kassiini vastusteluistani huolimatta. Minua hiukka huolestutti ehtisinkö syödä kaikki kolme ennen kuin kuuma ilmanala tekee tepposet.


- Its for you from us, extra! Yes. This is five euros. Hän lisäsi pienen tauon jälkeen: - Special price for you today! Päivän tarjous. Niinpä.



Viisi euroa kolmesta valmiiksi peratusta kalasta, kohtuuhinta vaikka tutulle tukkuostajalle meni perkaamattomia halvemmalla.


Sitten annoin perkaajalleni lapun, jossa on tämän blogin osoite, ja kerroin mitä puuhastelen. Valittelin, että teksti on vain suomeksi ja ruotsiksi, mutta kuvathan voi aina katsoa. Kerroin, että kyse on yksityisestä nettipäiväkirjasta, jolla ei liene kovin runsaasti lukijoita.



Tämäkin puhuu ruotsia
- Är du från Sverige? Paukautti myyjä kesken kaiken. Kerroin olevani ruotsinsuomalainen.

Hän alkoi puhua minulle kohtuullisen sujuvaa ruotsia. Puhui sitä melkeinpä sujuvammin kuin englantia, johon livahti saksaa sekaan. Kysyin onko hän ollut Ruotsissa. Töissä, ajattelin

- Jo, på semester för fyra år sedan, hän vastasi. Eli lomareissu neljä vuotta sitten.

- Mutta miten sitten olet ruotsia oppinut?

- Oppiihan sitä. Ihmiset puhuu, minä kuuntelen, niin sitä oppii, hän virnisteli..


- No en minä ainakaan, puuskahdin.

- Osaatko lukea ruotsia, blogini on suomeksi ja ruotsiksi.

Hän pudisteli päätään, ja hymyili leveästi. Hän vain puhuu, ei lue. Hän on muuten nimeltään Domingo.

Voi näitä kielineroja! Oppivat kieliä kuuntelemalla, ja puhumalla sitten. Mitähän tuostakin kaverista olisi tullut, jos olisi saanut kouluja käydä.

Kotona suolasin kalat kevyesti ja laitoin jääkaappiin odottamaan iltapäivää.

Ja kun katsoin ulos parvekkeelta siellä puolipilvisenä alkanut päivä jo loisti. Olipa upeaa viikon sadekauden jälkeen. Mikä uimapäivä tästä     tulisikaan!


Norjalais-kanarialainen kala-annos
Kokemukseni kanarialaisen kalan paistajana on olematon. Tavallisin kala-annos täällä on sellainen , että kala pannaan grillille, otetaan jonkin ajan kuluttua pois, ja tarjoillaan asiakkaalle vihreän mojo- kastikkeen kera. Punaista mojoa tarjotaan kanarialaisille suolaperunoille. Vai oliko se nyt päinvastoin. Minulla ei ole grilliä eikä uunia, onpahan vain kaksi paistinpannua, pieni ja iso. Tuokio intensiivistä luovaa ajattelua ja kehitän seuraavan uusperinneaterian:

- otetaan kala, jonka kalastajasi on sinulle perannut

- pyyhitään pinnat keittiöpaperilla ja maustetaan uudestaan lievästi suolalla

- kuumennetaan pannussa reilusti oliiviöljyä (espanjalaisissa resepteissä laitetaan aina öljyä reilusti, tai sitten ei )

- öljyn kuumennettua pannaan kala pannulle, ja paistetaan sitä käännellen aina välillä, kala on varmasti valmista kun lihat alkavat irtoilla

- samaan aikaan valmistetaan kasarissa norjalainen lanttu-perunamuusi pussin ohjeiden mukaan

(Niitä saa ostaa Arguineguinin Norske Butikenista á 4.30€ pussi, sen kyljessä lukee Kålrabi Stappe, kålrabi tarkoittaa oikeastaan naurista, mutta tässä tanskalaiset ja norjalaiset ovat sotkeneet asioita. Mutta pussissa lukee, että se kuuluu kaikkein perinteikkäimpiin norjalaisruokiin mikä on jutun juju, yhdestä pussista tulee 2-4 annosta nälästä riippuen.)


- valmistetaan myös tomaattisalaatti isosta tomaatista ja parista sipulin viipaleesta , maustetaan omenaviinietikalla ja oliiviöljyllä

Syödään katsellen Play de las Burrasin merimaisemaa.

Sen päälle juodaan kahvit, joiden aineksena on 50-50 Zoegan espressoa Skånesta ja Tirma paahtimon Café Natural Las Palmasista.


Illemmalla poltetaan parvekkeella sikari ja katsellaan auringonlaskua ja Playa del Inglésin edustalla merelle ankkuroitua ison sortin troolaria sekä pohdiskellaan EU:n kalastuspolitiikan kiemuroita.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tiedätkö lisää? Kerro! Haluatko lisätietoa? Kysy!
Vet du mer? Berätta! Vill du veta mer? Fråga!